Tänään revin itseäni hiuksista ja sain jotain aikaiseksi. Mikähän siinä on, kun tavoitteita on ja motivaatiota, mutta ei silti saa mitään aikaiseksi? Laiskuus tai saamattomuus on mulla tosi yleistä. Kuvittelin, että nyt kun Toby on mulla 24/7, sen kanssa tulisi treenattua useammin. Pah! En saa aikaiseksi lähteä tuohon pihalle treenaan edes 5 minuutiksi. Tänään repäisin ja pakkasin koirat ja kaikki treenivehkeet autoon, hurautin Ruutanaan ja yritin edes parhaani mukaan tehdä jotain fiksua. Suunnittelinkin jo valmiiksi mitä teen, mutta ei ihan mennyt niin, mutta melkein.
Ensin Toby. Piti treenata kahteen eri kertaan, mutta treenattiinkin vain kerran. Alkuun hinkattiin vasemmalle käännöksiä. Ehkä liikaakin ja ilman sen suurempaa menestystä. Mä tarviin ne toiset silmät tähän treeniin ja mun yleinen ongelma on se, etten osaa ajatella montaa asiaa samaan aikaan. Tänään hihnalla avustaminen vei voiton ajatuksissa, mutta ei mitään hajua millainen käännös tuli. En tiedä teenkin itse niin tiukan käännöksen kuin pitäisi (90 astetta) vai loiveniko se tms.. Huoh..... Onneksi lauantaina on ohjattu treeni. Tarvitsen ihan selkeästi treeniseuraa, missä mua voitaisiin auttaa. Otettiin myös muutama oikealle käännös ja täyskäännös, ne sujuu ihan mukavasti ja seuraaminenkin on hyvää.
Juu, jatketaan.. Seuraavaksi liikkeestä maahanmeno. Tämä meni hienosti. Palkka odotti takana, minne vapautin aina kun palasin takaisin sivulle. Pari kertaa ihan alo-tyylillä, eli suoraan sivulle. Kokeilin myös kävellä koiran ohi taakse ja odottaa siellä hetken. Toby pysyi hienosti maassa, pää kääntyi, muttei muuten koira pahemmin liikkunut. Palasin sivulle ja palkka odotti takana. Jes! Joku edes onnistuu :D
Kaukokäskyissä maahanmeno on iisi, mutta Toby ei osaa nousta istumaan. Vaikka ollaan jankattu namin kanssa, niin ei. Yritin muutaman kerran ilman namia, kokeilin pienin elein saada sen istumaan. Pari kertaa taidettiin onnistua, mutta aika paljon piti vielä auttaa. Ehkä vielä joskus.
Luoksetulossa kerran odotutin ja palasin luokse. Toisella kertaa kerkesin kääntymään, kun huomasin että Toby tulee perässä. Uus yritys ja nyt onnistui luoksetulo hienosti.
Liikkeestä seisominen ei vieläkään suju hyvin. Pysähtyy hitaasti, monesti tarvii kaksoiskäskyn. Muuten tämä liike sujuu ihan kivasti. Toby pysyi paikalla kun menin sen luokse. Ei stepannut yhtään jaloillaan. Sitten itse mokasin. Ajattelin, että kokeilen samaa kuin maahanmenossa, eli menen koiran taakse, niin siinäkös sitten tuli virhe. Toby kääntyi mukana. Pysähtyi kyllä heti kun käskin odottaa. Hokemalla käskyä se pysyi paikoillaan ja sain palkattua. Tässä kohaa kai palkan pitäisikin olla edessä... Tuli vasta nyt mieleen, että haloo! :D Joo, seisominen ei ollut tänään kauhean hyvää, mutta ihmeen paljon sitä itse oppii tälleen jälkikäteen kun kirjoittaa tänne blogiin. Pitää kokeilla tuota taakse menoa uudelleen ens kerralla ja laittaa se palkka sinne eteen. Taikka sitten vaan kiirehdin ja ahnehdin liikaa. Alkuun kait pitäisi mennä vain hieman koirasta ohi eikä suoraa taakse. Otetaan opiksi!
Loppuun vielä heitin Tobylle kapulaa, minkä haki oikein mallikkaasti ja innoissaan (onneksi sillä oli vielä hauskaa). Ja tiettekö mitä?! Kun Toby toi kapulan, annoin pidä-käskyn, ja se oikeasti piti kapulaa suussaan niin kauan että annoin irti-käskyn (kylläkin annoin pitää vain pienen hetken ettei taas mokattaisi). Mahtavaa! Jotain opittu.Heti kunnon palkka ja otettiin vielä uusiksi. Toisella kertaa kapula putosi mun kädestä ja Toby nosti sen uudelleen. Jes! Ja mä aina ajattelin, että nouto ei tule koskaan onnistumaan. Onneksi Toby on pienestä pitäen oppinut siihen, että lelu ei lennä uudelleen jossei sitä tuo käteen asti.
Loppuun kunnon riehumiset lelulla ja rallia ympäri pihaa.
---
Tysonin kanssa otettiin alkuun kontaktitreeniä ja kokeilin myös kävellä ympäriinsä toivoen että Tyson tulisi mukana. Sain kyllä palkattua sen muutaman kerran kontaktista, mutta useimmiten roikkui mun toppahousun punteissa tai hyppi jänisloikkia. Palkka tuli vain kun katsoi ja neljä jalkaa oli maassa. Tysonin kanssa kontakti ei tule yhtä helposti kuin Tobyn kanssa aikanaan. Olen ihan ummikko miten kontaktia pitäisi opettaa, kun ei ole koskaan ollut tarvetta sille. Tysonin kanssa pitää vielä paljon työstää tämän asian kanssa, sillä pikkupoika tykkäisi mieluummin touhuta omiaan. Oon näköjään tosi mielenkiintoinen tyyppi sen mielestä. Kotona voiskin alkaa ottaa kontaktitreeniä aina ennen ruokaa (juu, meillä koirat saa pöperöt eteensä ilman ihmeempiä vaatimuksia... Laiska omistaja).
Istumista peruuttamalla (minä siis peruutin). Vielä ei ole nopea, mutta osaa käskyn. Kokeiltiin myös jo sivulle tuloa, niin että olin itse polvillani maassa ja namilla ohjasin Tysonin sivulle. Siinä se istui tiiviisti ja jopa otti kontaktia, wuhuu! Namia vaan naamaan ja isot kehut.
Isä lähti meidän seuraksi Kangasalan keskustaan. Ei olla aikoihin käyty Tysonin kanssa ihmisten ilmoilla, joten nyt lähettiin vain sen kanssa käppäilemään. Toby sai seuraa muista eikä jäänyt haukkumaan. Kotona se pitää kauhean huudon, mutta Ruutanassa ei edes huomannut, että lähdettiin. Kangasalla oli porukkaa ihan älyttömästi. Ei meinannut autolle löytyä paikkaa. Taidettiin osua juuri lounastunti aikaan sinne. Ei ihmisiä nyt ihan hirveästi ollut ulkona, mutta ihan riittävästi että saatiin hyvä kaupunkinkävelytreeni (onkohan Kangasala edes kaupunki? Enpäs tiedä, vaikka siellä asuin parisen vuotta). Käveltiin keskustaa ristiin rastiin. Tyson käveli oikein reippaasti, haisteli paljon ja olisi halunnut mennä kaikkien ihmisten tykö, mutta tänään ei menty moikkaamaan yhtäkään vaan opeteltiin kulkemaan eteenpäin reippaasti. Mitään jännittävää ei ollut tai Tysonista ei ainakaan huomannut mitään oireita. Kiva reissu, meni meillä puolisen tuntia kokonaisuudessaan.
Sitten takas Ruutanaan ja päiväpöperö naamaan. Sit taas autoon koko lasti ja kotiin nukkumaan. Itsekin oli aika naatti. Heräsin aamulla kuudelta kun Juhis lähti töihin ja aloin odottelemaan että tulisi valoisampaa, että voisi lähteä Ruutanaan. Päikkärit olivat tervetulleet sitten kotona.
Ensin Toby. Piti treenata kahteen eri kertaan, mutta treenattiinkin vain kerran. Alkuun hinkattiin vasemmalle käännöksiä. Ehkä liikaakin ja ilman sen suurempaa menestystä. Mä tarviin ne toiset silmät tähän treeniin ja mun yleinen ongelma on se, etten osaa ajatella montaa asiaa samaan aikaan. Tänään hihnalla avustaminen vei voiton ajatuksissa, mutta ei mitään hajua millainen käännös tuli. En tiedä teenkin itse niin tiukan käännöksen kuin pitäisi (90 astetta) vai loiveniko se tms.. Huoh..... Onneksi lauantaina on ohjattu treeni. Tarvitsen ihan selkeästi treeniseuraa, missä mua voitaisiin auttaa. Otettiin myös muutama oikealle käännös ja täyskäännös, ne sujuu ihan mukavasti ja seuraaminenkin on hyvää.
Juu, jatketaan.. Seuraavaksi liikkeestä maahanmeno. Tämä meni hienosti. Palkka odotti takana, minne vapautin aina kun palasin takaisin sivulle. Pari kertaa ihan alo-tyylillä, eli suoraan sivulle. Kokeilin myös kävellä koiran ohi taakse ja odottaa siellä hetken. Toby pysyi hienosti maassa, pää kääntyi, muttei muuten koira pahemmin liikkunut. Palasin sivulle ja palkka odotti takana. Jes! Joku edes onnistuu :D
Kaukokäskyissä maahanmeno on iisi, mutta Toby ei osaa nousta istumaan. Vaikka ollaan jankattu namin kanssa, niin ei. Yritin muutaman kerran ilman namia, kokeilin pienin elein saada sen istumaan. Pari kertaa taidettiin onnistua, mutta aika paljon piti vielä auttaa. Ehkä vielä joskus.
Luoksetulossa kerran odotutin ja palasin luokse. Toisella kertaa kerkesin kääntymään, kun huomasin että Toby tulee perässä. Uus yritys ja nyt onnistui luoksetulo hienosti.
Liikkeestä seisominen ei vieläkään suju hyvin. Pysähtyy hitaasti, monesti tarvii kaksoiskäskyn. Muuten tämä liike sujuu ihan kivasti. Toby pysyi paikalla kun menin sen luokse. Ei stepannut yhtään jaloillaan. Sitten itse mokasin. Ajattelin, että kokeilen samaa kuin maahanmenossa, eli menen koiran taakse, niin siinäkös sitten tuli virhe. Toby kääntyi mukana. Pysähtyi kyllä heti kun käskin odottaa. Hokemalla käskyä se pysyi paikoillaan ja sain palkattua. Tässä kohaa kai palkan pitäisikin olla edessä... Tuli vasta nyt mieleen, että haloo! :D Joo, seisominen ei ollut tänään kauhean hyvää, mutta ihmeen paljon sitä itse oppii tälleen jälkikäteen kun kirjoittaa tänne blogiin. Pitää kokeilla tuota taakse menoa uudelleen ens kerralla ja laittaa se palkka sinne eteen. Taikka sitten vaan kiirehdin ja ahnehdin liikaa. Alkuun kait pitäisi mennä vain hieman koirasta ohi eikä suoraa taakse. Otetaan opiksi!
Loppuun vielä heitin Tobylle kapulaa, minkä haki oikein mallikkaasti ja innoissaan (onneksi sillä oli vielä hauskaa). Ja tiettekö mitä?! Kun Toby toi kapulan, annoin pidä-käskyn, ja se oikeasti piti kapulaa suussaan niin kauan että annoin irti-käskyn (kylläkin annoin pitää vain pienen hetken ettei taas mokattaisi). Mahtavaa! Jotain opittu.Heti kunnon palkka ja otettiin vielä uusiksi. Toisella kertaa kapula putosi mun kädestä ja Toby nosti sen uudelleen. Jes! Ja mä aina ajattelin, että nouto ei tule koskaan onnistumaan. Onneksi Toby on pienestä pitäen oppinut siihen, että lelu ei lennä uudelleen jossei sitä tuo käteen asti.
Loppuun kunnon riehumiset lelulla ja rallia ympäri pihaa.
---
Tysonin kanssa otettiin alkuun kontaktitreeniä ja kokeilin myös kävellä ympäriinsä toivoen että Tyson tulisi mukana. Sain kyllä palkattua sen muutaman kerran kontaktista, mutta useimmiten roikkui mun toppahousun punteissa tai hyppi jänisloikkia. Palkka tuli vain kun katsoi ja neljä jalkaa oli maassa. Tysonin kanssa kontakti ei tule yhtä helposti kuin Tobyn kanssa aikanaan. Olen ihan ummikko miten kontaktia pitäisi opettaa, kun ei ole koskaan ollut tarvetta sille. Tysonin kanssa pitää vielä paljon työstää tämän asian kanssa, sillä pikkupoika tykkäisi mieluummin touhuta omiaan. Oon näköjään tosi mielenkiintoinen tyyppi sen mielestä. Kotona voiskin alkaa ottaa kontaktitreeniä aina ennen ruokaa (juu, meillä koirat saa pöperöt eteensä ilman ihmeempiä vaatimuksia... Laiska omistaja).
Istumista peruuttamalla (minä siis peruutin). Vielä ei ole nopea, mutta osaa käskyn. Kokeiltiin myös jo sivulle tuloa, niin että olin itse polvillani maassa ja namilla ohjasin Tysonin sivulle. Siinä se istui tiiviisti ja jopa otti kontaktia, wuhuu! Namia vaan naamaan ja isot kehut.
Isä lähti meidän seuraksi Kangasalan keskustaan. Ei olla aikoihin käyty Tysonin kanssa ihmisten ilmoilla, joten nyt lähettiin vain sen kanssa käppäilemään. Toby sai seuraa muista eikä jäänyt haukkumaan. Kotona se pitää kauhean huudon, mutta Ruutanassa ei edes huomannut, että lähdettiin. Kangasalla oli porukkaa ihan älyttömästi. Ei meinannut autolle löytyä paikkaa. Taidettiin osua juuri lounastunti aikaan sinne. Ei ihmisiä nyt ihan hirveästi ollut ulkona, mutta ihan riittävästi että saatiin hyvä kaupunkinkävelytreeni (onkohan Kangasala edes kaupunki? Enpäs tiedä, vaikka siellä asuin parisen vuotta). Käveltiin keskustaa ristiin rastiin. Tyson käveli oikein reippaasti, haisteli paljon ja olisi halunnut mennä kaikkien ihmisten tykö, mutta tänään ei menty moikkaamaan yhtäkään vaan opeteltiin kulkemaan eteenpäin reippaasti. Mitään jännittävää ei ollut tai Tysonista ei ainakaan huomannut mitään oireita. Kiva reissu, meni meillä puolisen tuntia kokonaisuudessaan.
Sitten takas Ruutanaan ja päiväpöperö naamaan. Sit taas autoon koko lasti ja kotiin nukkumaan. Itsekin oli aika naatti. Heräsin aamulla kuudelta kun Juhis lähti töihin ja aloin odottelemaan että tulisi valoisampaa, että voisi lähteä Ruutanaan. Päikkärit olivat tervetulleet sitten kotona.
Kommentit