Tysonilla oli tänään jumpittelu päivä. Aamulla, kun vein Juhiksen töihin, pissapaperi oli revitty pieneksi silpuksi ympäri kämppää. Aamupäivällä, kun piti käydä vain pikaisesti ulkona, niin se ei riittänyt vaan Tyson jäi istumaan keskelle pihaa. Napattiin Toby sisältä mukaan ja kierrettiin vähän pitempi lenkki. Koko lenkin ajan Tyson roikkui joko Tobyn karvoissa tai hihnassa. Iltapäivällä, kun haettiin Juhis, poikettiin Ratinan koirapuistoon, kun siellä ei ollut muita koiria. Törmättiin 4 kk vanhaan bordercollieen, josta Tyson sai sopivaa seuraa ja Toby jäi leikkien ulkopuolelle, kun ei tajunnut pentujen juttua.
Illalla lähdettiin Tysonin kanssa Juhiksen isälle taas kyläilemään. Tehtiin samalla lenkki keskustassa ja Tyson kulki tosi reippaasti eikä ollut moksiskaan hälinästä, vaikkei illalla enää kauheasti porukkaa ollut liikenteessä. Ei ihan pääkadulle menty, vaan kierreltiin pikku kaduilla keskustassa. Mennään sitten toiste kävelemään Hämeenkadulle.
Tyson oli kiltisti autossa eikä muutenkaan ollut moksiskaan koko reissun aikana. Reipas poika! Tobya en viitsi ihan keskustaan ottaa, Hämeenpuistoon ehkä uskaltaisi mennä kävelemään, muttei lähemmäs keskustaa. Tai sitten ihan pikku hiljaa totuteltaisiin kaupungissa kulkemiseen ja mahdollisimman hiljaiseen aikaan.
Nyt illalla pitäisi vielä mennä pitemmälle lenkille ja taas ehkä puistoon juoksemaan vapaana. Jospa sitten nukuttaisiin rauhassa koko yö. Nyt ollaan jo kaksi yötä saatu nukuttua kellon soittoon asti. Viime yönä herättiin kyllä viideltä katsomaan kelloa, mutta päätettiin ettei nousta vaan saa kestää vielä tunnin. Teki sit tarpeet lattialle tai ei. Kas kummaa, kuudelta herätys eikä mitään löytynyt lattialta. Poju veteli sikeitä sängyn alla. Ehkä me pikku hiljaa jo totutaan noihin 6 tunnin yöuniin, kunhan illalla käydään hyvin ulkona just ennen nukkumaan menoa.
Ai niin, päivällä taas muisteltiin mitä seisominen ja istuminen on. Samalla kokeiltiin kontaktin ottoa, mutta vielä se ei ihan toimi. Pitää itsekin vähän muistella, että mitenkäs sitä opetetaan kontakti, kun Toby ainakin on aina tapittanut suoraan silmiin ihan pienestä pitäen eikä kauheasti ole tarvinnut kontaktia erikseen harjoitella. Tyson touhuaa niin paljon kaikkea, ettei meinaa malttaa pysähtyä ja katsoa hetkeksi silmiin. Ehkä se tuosta, kun jatketaan harjoittelua ja kehutaan/palkataan heti kun katsoo.
Lauantaina lähdetään Juhiksen kanssa turistiksi messariin. Mun vanhemmat tulee koiravahdiksi, mutta aamun pojat joutuvat olemaan keskenään, mutta joutuuhan ne koulupäivisinkin olemaan, joten tuskin mitään ongelmaa. Ollaan koko päivä reissussa, saas nähä onko jotain tuhottu vai oltu kiltisti.
Illalla lähdettiin Tysonin kanssa Juhiksen isälle taas kyläilemään. Tehtiin samalla lenkki keskustassa ja Tyson kulki tosi reippaasti eikä ollut moksiskaan hälinästä, vaikkei illalla enää kauheasti porukkaa ollut liikenteessä. Ei ihan pääkadulle menty, vaan kierreltiin pikku kaduilla keskustassa. Mennään sitten toiste kävelemään Hämeenkadulle.
Tyson oli kiltisti autossa eikä muutenkaan ollut moksiskaan koko reissun aikana. Reipas poika! Tobya en viitsi ihan keskustaan ottaa, Hämeenpuistoon ehkä uskaltaisi mennä kävelemään, muttei lähemmäs keskustaa. Tai sitten ihan pikku hiljaa totuteltaisiin kaupungissa kulkemiseen ja mahdollisimman hiljaiseen aikaan.
Nyt illalla pitäisi vielä mennä pitemmälle lenkille ja taas ehkä puistoon juoksemaan vapaana. Jospa sitten nukuttaisiin rauhassa koko yö. Nyt ollaan jo kaksi yötä saatu nukuttua kellon soittoon asti. Viime yönä herättiin kyllä viideltä katsomaan kelloa, mutta päätettiin ettei nousta vaan saa kestää vielä tunnin. Teki sit tarpeet lattialle tai ei. Kas kummaa, kuudelta herätys eikä mitään löytynyt lattialta. Poju veteli sikeitä sängyn alla. Ehkä me pikku hiljaa jo totutaan noihin 6 tunnin yöuniin, kunhan illalla käydään hyvin ulkona just ennen nukkumaan menoa.
Ai niin, päivällä taas muisteltiin mitä seisominen ja istuminen on. Samalla kokeiltiin kontaktin ottoa, mutta vielä se ei ihan toimi. Pitää itsekin vähän muistella, että mitenkäs sitä opetetaan kontakti, kun Toby ainakin on aina tapittanut suoraan silmiin ihan pienestä pitäen eikä kauheasti ole tarvinnut kontaktia erikseen harjoitella. Tyson touhuaa niin paljon kaikkea, ettei meinaa malttaa pysähtyä ja katsoa hetkeksi silmiin. Ehkä se tuosta, kun jatketaan harjoittelua ja kehutaan/palkataan heti kun katsoo.
Lauantaina lähdetään Juhiksen kanssa turistiksi messariin. Mun vanhemmat tulee koiravahdiksi, mutta aamun pojat joutuvat olemaan keskenään, mutta joutuuhan ne koulupäivisinkin olemaan, joten tuskin mitään ongelmaa. Ollaan koko päivä reissussa, saas nähä onko jotain tuhottu vai oltu kiltisti.
Kommentit