Pitkästä aikaa pelastuskoiratreeneissä. Tänään oli rauniovuoro ja Tyson viimeisenä vuorossa. Meinasi äiskältä mennä hermot ja kädet ennen radalle menoa, sen verran Taiskalla oli kiire etsintöihin. Portilla vinkui ja veti radalle, kun piti odottaa hetki omaa vuoroa.

Kolme maalimiestä valmiina, tänään oli vuorossa umpipiilojakin. Ensimmäinen oli heti ekalla kasalla, pystyssä olevassa betoniputkessa. Putkessa oli pari pään mentävää aukkoa ihan alareunassa ja Tyson olikin käynyt tökkäämässä maalimiestä alakautta. Toinen oli umpipiilo ja Tyson pyöri piilon ympärillä ja kun sain luvan mennä nostamaan kannen, niin Tyson päätti hypätä siihen päälle "äiskä täällä se on, ihan varmasti!" Kolmas oli parakkirakennuksessa sisällä. Ensin Tyson juoksi parakin ohitse aidan viertä, mutta kirmasi takaisin päin ja löysi maalimiehen. Vauhtia oli tänään paljon ja välillä tuntuikin että onkohan koira edes hajulla. Kouluttajakin sanoi, että välillä otti selkeitä spurtteja, mutta sitten taas löysi hajun ja keskittyi olennaiseen. Tysonista näkee hyvin milloin se on hajulla eikä maalimiesten etsimiseen aikaa kulunut paljoa.

Oli kyllä kivat treenit. Tyson on ainakin ihan into piukassa radalla ja selkeästi nauttii hommasta. Pitäisi alkaa pikku hiljaa harjoittelemaan haukkua, jospa se vaikka sieltä löytyisi. Ja jälkeä ajatellen voisi kotona alkaa harjoittelemaan keppien/esineiden ilmaisua. Vielä pystyisi metsässä tekemään jälkiä, mutta katsoo nyt saadaanko tästä omistajasta enää mitään irti. Laiskaksi muuttunut! Viime kerralla tottis/kettistreeneissä oli tehty koiran kantoa, pituushyppyä ja tikapuita.