Otin itseäni niskasta kiinni ja lähdettiin treenaan. Meinasi kyllä jo heti radalla iskeä masennus, kun moni ketteryyseste oli niin jäässä ettei niitä pystynyt harjoittelemaan ja tuli puhetta tottis-painotteisesta treenistä. Noo, onneksi pystyttiin treenaamaan ilmoittautumista, putkea, pituushyppyä ja kantamista. Ilmoittautuminen oli vaikeaa, kun Tysonilla oli taas kiire kaikkia moikkaamaan eikä malttanut pysyä hetkeäkään paikoillaan. Lähti omin luvin sivulta sinkoilemaan... Putken toisessa päässä oli Taru vastaanottamassa Tysonia namien kanssa, sillä pari ekaa kertaa Tyson sinkosi putkesta metrien päähän haistelemaan ja korvat oli taas unohtunut matkan varrelle.

Pituutta otettiin ensimmäisen kerran ja taas Taru oli vastassa namien kanssa. Tein hirveästi aivotyötä kun mietin minkä käskyn tähän otan enkä vieläkään päätynyt kunnolla mihinkään. Voisi kai siinä pituus olla, mutta agilityssa pituuden jälkeen jatketaan eteenpäin tai mihin suuntaan nyt ollaankin menossa ja ketteryydessä pituuden jälkeen stopataan.

Lopuksi kantamista. Alkuun pelkkää nostamista pöydältä, sillä Tyson ei pahemmin sylissä ole koskaan ollut. Paitsi Juhiksen, mutta siinäkin aina vain hetken aikaa. Nyt piti olla rauhassa sylissä ja samalla Tysonille annettiin nameja, että rauhoittuu. Ensimmäisellä kerralla kiipesi mun käsiä pitkin, kiva kannatella yli 20 kiloista koiraa niin. Harjoiteltiin myös, että vieras nostaa Tysonia. Taisto nosti ensin Tysonia ja syöttelin koiraa samalla. Kokeiltiin myös kävellä pieni matka niin, että Tyson oli Taiston sylissä. Ihan hyvin se lähti sujumaan, kun vaan tarpeeksi hyvin lahjoi. Tätä pystyy hyvin treenaamaan kotona, joten eiköhän me edistytä pikku hiljaa.

Kun kaikki koirakot olivat suorittaneet ketteryysesteet, tehtiin hieman tottista. Pääasiassa kontaktia, häiriötä ja hallintaa, eli oltiin kahdessa rivissä ja seuruutettiin koiria toistemme ohitse. Vaihdettiin siis puolia. Lopuksi otettiin vielä kujassa luoksetuloja. Yritin odotella että Tyson rauhoittuisi, mutta ei se mitään hiljentynyt tai pysynyt nätisti paikoillaan (kouluttaja-Kirsi piti kiinni), joten kutsuin luokse. Tyson oli taas toooosi rasittava, kun muut teki luoksetuloja. Nyt on iskenyt joku häiriöherkkyys pahanlaatuisesti, ihan Toby-kakkonen tällä hetkellä. Ulvoo ja vinkuu sekä vetää täysillä ohijuoksevien perään. Ei tehnyt tätä vielä jokin aika sitten. Korvat ovat kadonneet ja muutenkin moni asia muuttunut ihan yhtäkkiä. Rommin omistajan, Mintun, kanssa puhuttiin treenien jälkeen, että rupee pojilla vähän ikä tuomaan omia jekkuja. Ehkä se helpottaa noin ½-1 vuoden päästä... Toivottavasti. Voi olla, että joulukuussa pidetään totaalibreikki kun ohjatut koulutukset ovat tauolla tai sitten tehdään jotain ihan perusjuttuja, pohjia liikkeille, ja varmistellaan paljon vanhoja opittuja asioita, eikä pahemmin yritetä edetä.