Aloitetaan Taiskan treenistä. Oli taas kivaa :)

Leikkiminenkin sujuu jo paaaljon paremmin kuin aiemmin. Lelu tuodaan jo tosi lähelle mua, vaikka en näyttäisikään toista lelua. Ihan käteen asti ei tule, mutta suunta on jo oikea. Välillä juoksee kyllä läheltä ohi ja tekee tiukan kaarroksen mun ympäri, mutta lelu kuitenkin tulee suht lähelle.

Seuraamista otettiin moneen eri tyyliin. Ensin sivulle tulojen jälkeen ja seuraavaksi suoraan vauhdista mukaan. Kokeiltiin myös seuraamista lelupalkalla, niin että lelu oli mulla kainalossa valmiina ja siitä lensi palkkana. Ai että Taikku tykkäsi!

Liikkeestä maahanmenoja otettiin jonkin verran. Pyörittiin taas ympäri puistoa ja välillä maahanmenoja. Myös sivulla kulkiessa otettiin, ei kuitenkaan kulkenut seuraa-käskyn alla. Kivoja maahanmenoja.

Seisomista kokeiltiin peruuttamalla ilman hihnaa. Kroppa-avuilla stoppi. Pysähdyksiä tuli, vaikka muutaman kerran tarjosi istumista. Korjasin aina sen jälkeen omia liikkeitäni ja saatiin taas seisomista aikaiseksi.

Paikalla makuuta otettiin pari kolme lyhyttä pätkää. Nyt oli välimatkaa enemmän kuin aiemmin ja hyvin pysyi maassa. Tien toisella puolella puistossa oli teinilauma mölisemässä ja välillä Tyson kuikuili sinne päin, mutta pienen huomautuksen jälkeen keskittyi taas minuun. Ihanaa, me edistytään!

Loppuun taas leikittiin ja pidettiin hauskaa.

--------------------

Tänään oltiin aiemmin päivällä Ruutanassa muutama tunti. Koirat sai riekkua omissa oloissaan ja me muut etsittiin Cosmo-kissaa, joka karkasi raollaan olevasta ikkunasta to-pe välisenä yönä. Odoteltiin, että kyllä se osaa takaisin kotio tulla, mutta kun kissaa ei ole näkynyt, niin ruvettiin tänään tarkemmin etsimään. Isä oli perjantaina jo katsellut pihapiirin piiloja, mutta ei löytynyt. Miina oli ollut silloin karkuyönä levoton ja lähtenyt matkoille ensimmäisenä ja Cosmo perässä. Miina löytyi perjantaina autotallista, mutta Cosmosta ei ole havaintoa.

Cosmo on aikanaan otettu loukulla kiinni, kun oli niin villiintynyt metsässä. Meille se tuli n. vuoden vanhana Kissojen Katastrofiyhdistykseltä ja äiti kesytti sen. Vieläkin se on hyvin arka, oman perheen kanssa kuitenkin sosiaalinen ja suht rohkea. Kuulee aina jääkaapin oven avauksen ja iltaisin ilmoittaa milloin olisi iltapalan ja teen aika. Cosmo on ensimmäisenä pöydällä istumassa ja odottamassa leikkelettä. Vieraat harvoin ovat nähneet Cosmoa, yleensä vain jostain piilosta nähnyt vilauksen kissasta.

Toivottavasti Cosmo löytyisi ehjänä pian. Vanhempieni talon viereisessä metsässä on paljon kettuja ja muita petoeläimiä, joten jos sinne kissa lähtee, niin harva tulee takaisin. Tänään kiersin Tysonin kanssa metsässä pikku lenkin. Kolot ja puut tuli tarkistettua, ettei Cosmo olisi niihin mennyt. Käveltiin äidin ja Tysonin kanssa vielä rantaan, lähelle meidän vanhaa kotia, jos vaikka Cosmo olisi vaikka sinne eksynyt. Ei ole meillä oloaikanaan ollut koskaan ulkona, joten tuskin tunnistaisi tuota paikkaa, mutta käytiinpähän samalla sekin katsomassa. Tysonkin pääsi uimaan rannassa.

Löytöeläinpaikkoihin on ilmoitus jätetty ja äiti lupasi viedä paikallisen kaupan ilmoitustaululle lapun, jos vaikka jollain olisi näköhavaintoa Cossusta. Tämä on oikeasti aivan kamalaa, kun ei tiedä missä kissa menee. Miina katosi 2001 vuoden kesällä, kun hyppäsi parvekkeelta alas. Oli viikon kateissa ja löydettiin se lopulta luhtitalon pohjakerroksen sähkökaappi-häkistä. Onnellinen loppu. Ja siihen aikaan Cosmo kotiutui meille ja Matti hieman myöhemmin, kun oli luovutusikäinen. Toivottavasti kaikki menisi hyvin. Cosmo on kärsinyt metsäelämästä jo ihan tarpeeksi elämänsä aikana. Aiemmin ei ole yrittänytkään ulos vaikka ikkuna on ollut ympäri vuoden raollaan ja välillä on ovetkin ulos asti auki. Matti ja Miina käyvät ulko-ovella kurkkaamassa ja joskus pihassakin asti, mutta koirat ajavat ne takaisin sisälle, jos yrittävät mennä liian pitkälle.