Tänään oli vuorossa rakennusetsintää. Kaksi maalimiestä oli nokisessa, pimeässä parakissa, jonne mentiin ritiläportaiden kautta. Tyson kiersi parakin alapuolella (avonaista tilaa) selkeästi hajun perässä, joten autoin hieman sitä löytämään oviaukon. Hyvin kulki pimeässä ja rappusetkin mentiin hienosti. Ensimmäinen maalimies oli heti oviaukon lähettyvillä kaadetun sohvan takana. Toinen oli hieman syvemmällä parakissa, kulman takana. Kolmas maalimies oli ulkona. Alkuun oli taas vauhtia vähän liikaa ja Tyson juoksi into pinkeänä ympäriinsä. Keskittyi kunnolla vasta kun sai hajun. Ei siis vielä etsi hajua, vaan kirmaa ympäriinsä ja kun haju osuu nenään, niin alkaa myös keskittyminen ja etsiminen. Mutta eihän me olla raunioilla vielä montaakaan kertaa oltu.

Etsintöjen jälkeen siirryttiin ketteryysesteille, nyt kun esteet eivät olleet jäässä. Ensi viikosta kun ei tarkkaan vielä tiedä, niin päätettiin tänään harjoitella keinu ja epämiellyttävä alusta. Keinu ei ollut ollenkaan paha. Pidin Tysonin hihnassa ja namilla ohjasin. Kouluttaja-Kirsi piti keinun päästä kiinni, ettei se rämähdä maahan. Reilun puolen välin jälkeen palkkasin Tysonin, että rauhoittuu paikoilleen ja siitä sitten laskettiin keinu alas. Ei pelottanut poikaa yhtään. Joka kerta oli yhtä kivaa :o) Epämiellyttävä alusta oli vähän jännä, mutta senkin yli kyllä mentiin muutamaan kertaan. Itse pitäisi olla reipas ja rohkea alustaa ylittäessä, mutta nyt sai varoa koko ajan liukastumista, sillä pellit ja liikennemerkit olivat märkiä = liukkaita. Joten itselläkin hieman jännittynyt liikkuminen ja Tyson tuttuun tapaan taas sinkoili vähän minne halusi. Mutta saatiin onnistumaan ihan hienosti kyseinen este. Pysähdyttiinkin joka kerta siihen päälle maistelemaan nameja.