Blogspot:iin väkersin uuden blogin, kun alkoi kyllästyttämään tämä vuodatus.

http://tobytyson.blogspot.com

Kun toko tökkii, niin pitää keksiä jotain kivaa aivojumppaa. Ruvetaan siis temppuilemaan. Tysonilla on ne omat temppunsa, jotka eivät kaikkien mielestä ole hauskoja, mutta nyt opetellaan sitten niitä ihan sallittuja juttuja.

Ollaan nyt joka päivä (ti-to) tehty pientä tokotreeniäkin. Noutokapulan nostoa ja pitoa, sivulle tuloja ja kääntymisiä paikoillaan. Tempuista ollaan muisteltu vanhaa kierähtämistä ja uutena otettu orava-istunta. Sivulle tuloissa Tyson yrittää paljon paremmin hakea oikeaa paikkaa omatoimisesti kun käytän naksutinta. Pitkään ollaan treenattu ilman naksua ja ohjatuissakin aina ilman, niin silloin joutuu paljon enemmän auttaan koiraa. Tyson ei yritä yhtään niin innokkaasti kuin naksuttimen kanssa. Käännökset on aikas kivoja ainakin mun silmään, mutta kyllä meillä on silti vielä paljon treenattavaa :D

Tämä päivä onkin mennyt pakkaillessa ja siivotessa. Illalla menen teatterin jälkeen siskolleni yöksi, sillä aamulla lähdetään aikaisin kohti Tallinnaa. Tallinnassa vietetään yksi yö, kun lauantai-iltana on Sim:in hiusnäytöksiä ym. coctail-juttuja. Keskiviikkona laitettiin omat hiukset kuosiin, eikä siinä mennyt kuin 5 tuntia... Meidän äiti nauroi, että mitähän siitä tulee kun rämäpää-siskokset lähtevät keskenään reissuun. Juhis saa viettää rennon, vapaan viikonlopun, sillä koirat menevät Ruutanaan hoitoon. Käy meidän porukoita sääliksi, toivottaan että hermot kestävät ja että saadaan tulla toistekin kyläileen :D Siellä on kyllä hyvä kuri, meidän äiti on kaikista suurin ja mahtavin koirien mielestä. Paree totella. Ja Figo varmasti pitää silmällä Tysonin liikkeitä. Kerää lelunsa talteen ja katsoo ettei liikaa riehuta.

Blogi siis hiljenee viikonlopuksi. Katsellaan ensi viikolla mitä temppuja keksitään.

Tänään oli vuorossa rakennusetsintää. Kaksi maalimiestä oli nokisessa, pimeässä parakissa, jonne mentiin ritiläportaiden kautta. Tyson kiersi parakin alapuolella (avonaista tilaa) selkeästi hajun perässä, joten autoin hieman sitä löytämään oviaukon. Hyvin kulki pimeässä ja rappusetkin mentiin hienosti. Ensimmäinen maalimies oli heti oviaukon lähettyvillä kaadetun sohvan takana. Toinen oli hieman syvemmällä parakissa, kulman takana. Kolmas maalimies oli ulkona. Alkuun oli taas vauhtia vähän liikaa ja Tyson juoksi into pinkeänä ympäriinsä. Keskittyi kunnolla vasta kun sai hajun. Ei siis vielä etsi hajua, vaan kirmaa ympäriinsä ja kun haju osuu nenään, niin alkaa myös keskittyminen ja etsiminen. Mutta eihän me olla raunioilla vielä montaakaan kertaa oltu.

Etsintöjen jälkeen siirryttiin ketteryysesteille, nyt kun esteet eivät olleet jäässä. Ensi viikosta kun ei tarkkaan vielä tiedä, niin päätettiin tänään harjoitella keinu ja epämiellyttävä alusta. Keinu ei ollut ollenkaan paha. Pidin Tysonin hihnassa ja namilla ohjasin. Kouluttaja-Kirsi piti keinun päästä kiinni, ettei se rämähdä maahan. Reilun puolen välin jälkeen palkkasin Tysonin, että rauhoittuu paikoilleen ja siitä sitten laskettiin keinu alas. Ei pelottanut poikaa yhtään. Joka kerta oli yhtä kivaa :o) Epämiellyttävä alusta oli vähän jännä, mutta senkin yli kyllä mentiin muutamaan kertaan. Itse pitäisi olla reipas ja rohkea alustaa ylittäessä, mutta nyt sai varoa koko ajan liukastumista, sillä pellit ja liikennemerkit olivat märkiä = liukkaita. Joten itselläkin hieman jännittynyt liikkuminen ja Tyson tuttuun tapaan taas sinkoili vähän minne halusi. Mutta saatiin onnistumaan ihan hienosti kyseinen este. Pysähdyttiinkin joka kerta siihen päälle maistelemaan nameja.

Repäisin ja tein pientä tokohiomista Tysonin kanssa kotona. Täällä ei ainakaan oo hajuja minkä perässä mennä, eikä häiriötä ja tilaa singota mihinkään. Ja meni tosi hienosti :D

Naksutin oli hukassa, joten Uncle Ben´s purkin kansi toimi naksuna. Kelpasi Tysonille, sen verran tarkkaan teki kaiken vaaditun. Aloitettiin kapulan nostolla ja pidolla, erikseen siis kumpaakin. Jäänyt tämänkin harjoittelu vähemmälle, vaikka ihan hyvin voisi joka päivä kotona tehdä pienen kapulatuokion. Muutenkin voisi opettaa Tysonille esineiden ilmaisua, mutta eipä vain ole tullut harjoiteltua. Vielä ei jaksa kauaa pitää kapulaa. 5 sekuntia oli vähän liikaa, pudotti neljännen sekunnin jälkeen. Joten Nyt sitten odotutetaan 3sek. alkuun ja pikku hiljaa sekunteja lisää. Kapula nousi myös hyvin, naksautin heti kun kapula nousi vähänkin lattiasta.

Sivulle tuloja tehtiin myös eri suunnista. Käännyin eripäin koiraan ja välillä otin askelia sivulle. Tehtiin myös käännöksiä paikallaan ja vasemmalle kääntymiset ainakin tuntui tosi hyviltä. Intoa riitti koiralla.

Ei tämä nyt niin kamalaa olekaan. Jos vaikka motivaatio alkaisi pikku hiljaa nousta, kun tekee ihan helppoja treenejä ja sitä pohjatyötä, mikä tuppaa aina jäämään vähän puoli tiehen. Nyt kun ulkona on vähän liikaa häiriötä, niin voi ihan hyvin kotona keskittyä pohjien tekemiseen, koska niihin ei vaadita kauheasti tilaa. Divaanisohvan kulmassa olisi hyvä harjoitella kääntymisiä, tuli tämäkin nyt vasta mieleen. Kyllä sitä keinot keksii kotitreeniinkin kun vaan jaksaa pähkäillä. Kai mä oon pähkäillyt tässä viimeiset viikot, jos vaikka joskus sitten tehtäisiin ihan käytännössä asioita. Nyt vaan pitäisi suunnitella vähän tarkemmin mitä tekee. Voisi vaikka tehdä teemaviikot, että mitä opettelee viikon ajan aktiivisesti. Ettei tee vähän mitä sattuu silloin tällöin.

Tänään on illalla rauniotreenit, jotka ovatkin tämän viikon ainoat ohjatut treenit meillä. Viime torstaina olisi ollut tokon korvaavakerta, mutta meille tuli vieraita, joten jäi välistä. Tällä viikolla olisi lauantaina toko, mutta meikäläinen on Tallinnassa siskoni kanssa koko viikonlopun. Perjantaina olisi agility, mutta silloin ollaan teatterissa. Joten jos nyt sitten koittaisi kotona ahkeroida edes hieman, niin ei olisi kamalaa mennä seuraaviin ohjattuihin treeneihin ihan "raakana". Pari tokokertaa meillä siis jäljellä ennen joulutaukoa. PPK:n treenejäkään ei ole enää kuin pari kertaa ja agility tosiaankin loppui meiltä tältä vuodelta. Katsoo nyt jos pienryhmäpaikasta tulisi tietoa, sitten tietty jatkuu pelastuskoiratreenit jos johonkin ryhmään päästään. Lähiaikoina pitäisi tulla tieto siitä.

Näköjään unohtunut kirjoittaa tänne eilisistä treeneistä. Tältä osin meidän viimeiset aglitytreenit tänä vuonna, sillä ensi perjantaina on kurssin vika kerta emmekä pääse silloin (ihmiset harrastavat kulttuuria teatterissa). Tänään oli aiheina pöytä, pussi, puomi ja hyppy. Pöydällä Tyson yllätti, se mene samantien maahan kun hyppäsi pöydälle. Enemmän olen ottanut pöydällä istumista kuin maahanmenoa, joten tämä yllätti, sillä en kerennyt saamaan ajatusta kasaan ennen kuin koira jo makasi. No kiva, ei haittaa mua yhtään :D Lamppu on näköjään tällä esteellä syttynyt. Liikuin siinä pöydän lähettyvillä ja otin etäisyyttä.

Pussi ei ollut mikään ongelma. Ekalla kerralla kurkkasin pussin loppupäästä ja laskin pussin alas ennen kuin Tyson oli tullut loppuun asti. Sen jälkeen Päivi-kouluttaja sanoi, että tuu vaan lähettämään se edestä, koska tämä ei selvästikään ole mitenkään ihmeellinen juttu Tysonille. Sinne se läks ja oli ihan into pinkeenä.

Puomi oli tällä kertaa ihan kokonaisena, ylösmenolla oli nami vähän kontaktin jälkeen, että Tyson saisi jalat siihen kontaktille eikä vain kurottelisi namille. Jos nami on kontaktilla, niin Tyson saa sen helposti ilman että edes koskee koko puomiin. Heti ylösmenon jälkeen stopattiin Tyson ja rauhoitettiin tilanne (vauhtia ja intoa oli kuin pienessä kylässä), siitä sitten jatkettiin ja alasmeno olikin aikas hieno. Pari toistoa niin että molemmilta puolilta tuli ohjattua ja hienolta näytti. Toby aikanaan meinasi joka ikinen kerta pudota puomilta, koska ei millään kyennyt kävelemään puomin kapeudella :D Aina joka jalka lipsui reunan yli.. Tysonilla ei tätä ongelmaa ollut, ennemminkin hihnan päässä olijalla oli työtä pysyä perässä hirveästi nykimättä koiraa.

Loppuun otettiin pöytä-pussi-hyppy sarja. Tyson tuli niin vauhdilla pöydälle, että putosi toiselta puolelta alas. Siispä vähän rauhallisempi aloitus toisella kerralla. Nyt pysyttiin pöydällä hienosti maassa, palkkasin kerran (odotus 5 sek.), siitä suoraan pussiin ja lopuksi hypylle. Hienosti onnistui, mutta hyppyä aina hieman epäröi. Päivi sanoi Tysonin olevan niin kiinni minussa, että tarvitsisi irtoamisharjoituksia paljon. Hyppäsi kuitenkin joka kerta, varmistelin silläkin että juoksin ihan aidan vierestä niin, ettei Tysonilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hypätä esteen yli mikä oli suoraan edessä. Muilla koirilla pussi tuotti välillä ongelmaa, mutta Tyson meni sen joka kerta into pinkeänä läpi.

Harmi että kurssi loppuu jo nyt, ensi vuonna onneksi saadaan jatkoa tälle kurssille ja varmasti osallistutaan sinne Tysonin kanssa. Sen verran poika tykkää tästä hommasta. On vaan niin pirun nopee koira, että mulla on enemmän työtä pysyä perässä.